Intensiivivaiheen hoito ja kuntoutumisen ohjaaminen

Aivoverenkiertohäiriöihin liittyvää sanastoa

A

ADL; activities of daily living Päivittäiset toiminnot; voivat vaikeutua aivovaurion seurauksena (esim. itsestä huolehtiminen, pukeutuminen, peseytyminen tai kodinhoitoon ja asiointiin liittyvät toiminnot).

Afasia Aivovaurion aiheuttama kielellisen toiminnan ja viestinnän häiriö.

Agnosia Aivotoiminnan häiriöstä johtuva havaitsemisen häiriö. Vaikeus tunnistaa eri aistinelimistä tulevia tietoja vaikka aistinelin toimisi moitteettomasti.

Aivohalvaus Aivojen äkillisestä verenkiertohäiriöstä johtuvat neurologiset puutosoireet. Johtuu yleensä aivoinfarktista tai aivoverenvuodosta.

Aivoinfarkti Aivokudoksen paikallinen kuolio, joka johtuu siitä, että aivokudoksen verensaanti estyy.

Aivokammiot (aivoventrikkelit) Aivojen sisäosassa sijaitsevat aivo-selkäydinnesteen täyttämät ontelot.

Aivoverenkiertohäiriö (AVH) Aivojen verenkierron puutostila tai verenvuoto (TIA, aivoinfarkti tai aivoverenvuoto)

Aivoveritulppa katso aivoinfarkti

Amnesia Muistamattomuus; osittainen tai täydellinen, tilapäinen tai pysyvä, samana pysyvä tai etenevä muistamattomuus.

Aneurysma Valtimon tai sydämen seinämän pullistuma, joka syntyy seinämän heikkoon kohtaan.

Angiografia Varjoaineen avulla tehtävä verisuonten röntgenkuvaus.

Anomia Nimisanojen löytämisvaikeus, ilmenee useimmissa afasioissa.

Anosognosia Sairauden kiistäminen.

Apraksia Aivovauriosta johtuva liikkeiden ja liikesarjojen tahdonalaisen suorittamisen vaikeus.

Arteria cerebri Aivovaltimo

Aspiraatio Ruoan tai nesteen vetäminen hengitysteihin.

Ataksia hapuilu, haparointi, liikkeiden yhteistoimintakyvyttömyys, tahdonalaisten lihasten keskushermostoperäinen yhteistoimintahäiriö (ilman halvausta)

Ateroskleroosi Valtimo(nkovettuma)tauti, ahtauttaa verisuonia, usein syynä aivoinfarktiin.

Atonia Normaalin lihasjänteyden puuttuminen, velttous.

Attentio Tarkkaavuus.

A-V malformaatio Arteriovenoosi malformaatio; valtimon ja laskimon epänormaali yhteys.

D

DDK, diadokokineesi toistuvien liiikkeiden tarkkuus. Kyky tehdä nopeasti toisiaan seuraavia vastakkaisia liikkeitä (esim. kiertää rannetta nopeasti edestakaisin).

Defenssit Puolustusmekanismit.

Depressio Masentuneisuus, oire tai oireyhtymä, jossa keskeisenä piirteenä on mielialan lasku, alavireisyys.

Dysartria Puhemotoriikan häiriö, jonka aiheuttaa puheeseen vaikuttavien lihasten halvaus, heikkous tai virheellinen yhteistoiminta.

Dysfagia Nielemishäiriö.

Dysmetria Taipumus arvioida väärin raajojensa liikelaajuudet

E

EEG Elektroenkefalogrammi, aivosähkökäyrä.

EKG Elektrogardiogrammi, sydänsähkökäyrä, "sydänfilmi"

EMBOLUS Veren mukana kulkeva tulppamuodostuma, joka voi tarttua kapeaan suonen kohtaan ja aiheuttaa tukoksen.

Epikriisi Tutkimuksista ja hoidoista annettu loppulausunto, yhteenveto.

Euforia Yli-iloisuus.

F

Facialispareesi Kasvohermohalvaus.

Flimmeri Sydämen rytmihäiriö, eteisvärinä.

G

Globaali Kokonaisvaltainen, kaikkea koskeva esim. globaaliafasia = täydellinen afasia.

Hemi- Sanan alkuosana tarkoittaa kehon tai elimen toisessa puolessa olevaa tai tapahtuvaa.

Hemianopia Näkökenttäpuutos, näkökentän toisen puoliskon puuttuminen tai kaventuminen.

Hemipareesi Osittainen toispuolihalvaus.

Hemiplegia Toispuolihalvaus.

Hemisfääri Isojen aivojen puolisko.

Hemorragia Verenvuoto.

Hienomotoriikka Pienten, täsmällisten lihasliikkeiden säätely.

Homonyymi hemianopia Kummankin silmän saman puoleinen näkökenttäpuutos.

Hydrocephalus Liiallinen aivo-selkäydinnesteen kertyminen aivokammioihin, jotka ovat laajentuneet normaalia suuremmiksi.

Hyper Sanan alussa tarkoittaa liika-, yli-.

Hypertonia Kohonnut verenpaine ( myös kohonnut lihasjänteys)

Hypo- Sanan alussa tarkoittaa ali-, liian vähän.

Hypoksia Hapenpuute kudoksissa.

Hypotonia Matala verenpaine (myös alijänteys)

I

ICH Aivojen sisäinen verenvuoto.

Iskemia Verensaannin vajaus, joka saattaa johtaa kudoskuolioon.

J

Jargon "Sanasalaatti", merkityksetöntä puhetta, johon liittyy usein puheen ymmärtämisen häiriö.

K

Kaksoiskuvat Kohteen näkeminen kahtena.

Kognitiivinen Tiedollinen, tietoon perustuva, tiedon hankintaan, varastointiin ja käyttöön liittyvä.

Kognitiiviset häiriöt Häiriöt kognitiivisissa toiminnoissa kuten havaitsemisessa, oppimisessa, muistissa, päättelyssä, ongelmanratkaisussa, kielellisissä toiminnoissa ja tahdonalaisessa liiketoiminnassa.

L

Lihastonus Lihasten supistustila, joka aiheuttaa lihasten jänteyden.

M

Magneettikuvaus, MRI Kuvantamismenetelmä, jossa magneettikentän ja radioaaltojen avulla kuvataan elimistöä, mm. aivojen rakennetta.

N

Neglect Huomioimishäiriö, toispuoleinen havaintokentän huomiotta jättäminen, jota ei voida kokonaan selittää aistijärjestelmien puutoksesta tai liikehäiriöstä johtuvana.

Neuro-oftalmologia Tieteenala, joka käsittelee näköjärjestelmän ja hermoston välisiä suhteita.

Neuro-otologia Korvatautiopin osa-alue, joka käsittelee korvan ja hermoston yhteyksiä. Tutkimus tehdään usein huimauspotilaalle, kun yritetään erottaa johtuuko huimaus korva- vai aivoverenkiertoperäisistä syistä.

Nystagmus eli silmävärve Silmien nopeasti ja (lähes) tasaisesti toistuva edestakainen nykivä tahaton liike, jossa usein erottuu hidas ja nopea osaliike

O

Orientaatio 1.Itsensä mieltäminen ajan, paikan tai henkilöiden suhteen. 2.Oman aseman mieltäminen suhteessa ihmisiin, tilanteisiin, tunteisiin jne.

P

Pakkoitku ja -nauru Itku tai nauru, jota henkilö itse ei pysty säätelemään ja joka on liioiteltua tai asiaankuulumatonta henkilön tunnetilaan nähden.

Perseveraatio, perseverointi, juuttuminen, toistaminen; aivovaurioon liittyvä toimintatapa. joka ilmenee mm. puheessa, liikkeissä ja teoissa.

Pusher Työntäminen, liittyy usein neglect-oireeseen.

S

SAV, subaraknoidaalivuoto Lukinkalvonalainen verenvuoto

Sensoriikka Sensoriset toiminnot, aistien (kuulo, näkö, tunto, haju, maku) ulkoisesta ja sisäisestä ympäristöstä antamaa tietoa vastaanottavat hermotoiminnat.

Spastisuus Jäykkyys, jännittyneisyys, kankeus.

Spatiaalinen Tilan, tilasuhteiden havaitsemiseen liittyvä, avaruudellinen.

Subluksaatio Osittainen sijoiltaanmeno.

Sunttileikkaus Aivoselkäydinnesteen liiallisesta keräytymisestä johtuvan aivopaineen vähentämiseksi tehtävä leikkaus, jossa letkusto johdetaan aivokammioista verenkiertoon.

T

TIA Ohimenevä iskeeminen aivoverenkiertohäiriö.

Tietokonetomografia, TT Elimistön kerrosröntgenkuvaus, jossa apuna käytetään tietokonetta.

Tonus Jänteys, paine.

Trombi Veritukos, veritulppa; verisuonessa kehittyvä ja sitä ahtauttava verihyytymä.

Tromboembolus Veren mukana kulkeva verihyytymä, joka voi aiheuttaa suonen tukkeutumisen.

U

UKG, O-UKG Sydämen ultraäänitutkimus jossa "kaikuluotaimen" avulla tutkitaan sydämen rakennetta.

V

Visuokonstruktiivinen häiriö Aivovauriosta johtuva puutteellinen suoriutuminen kaksi- tai kolmiulotteisissa kokoamistehtävissä. Vaikeudet ilmenevät kokonaishahmojen hajoamisena ja yksityiskohtien keskinäisten suhteiden vääristymisenä.

Visuomotorinen häiriö Näköhavainnon ja liikkeen yhdistämisen vaikeus.

Visuospatiaaliset toiminnot Toiminnot, jossa näkötoiminta yhdistetään avaruudelliseen tilaan.

Ö

Ödeema Turvotus

Lähde: Kanninen-Hämälä-Palomäki. 1997. Neuropsykologian käsitteet, sanakirja neuroklinikoille. Helsinki: Helsingin Psykotutkimus Oy.

Lähde: Nienstedt, W. (toim.). 1999. Lääketieteen termit, Duodecimin selittävä suursanakirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Potilasohjeita:

Linkit johtavat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilasohjeisiin

AVH-häiriöisen akuttivaiheen hoito
http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/2815/5079/

Voiko AVH:n jälkeen ajaa autoa?
http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/2820/5097/

Riskitekijät ja uusiutumisen esto
http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/2815/5080/

Läheisen kriisi
http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/2818/5093/

Päivän Ajatus

Potilasjärjestöjä ja vertaistukea

Muista myös nämä

Omaisena saatat tarvita valtakirjan sairastuneen asioiden hoitoon

KELA palvelee sairauspäivärahoissa & kuntoutuskysymyksissä

Sairaalan sosiaalityöntekijä auttaa hakemusten teossa ja on työnsä puolesta varustettu ajatasaisella tiedolla

Työpaikan työterveyshuolto/sairauskassa neuvoo omalta osaltaan

Älä jää tilanteesi kanssa yksin!

Seurakunnan/kunnan sosiaalityöntekijät/diakonit ovat auttamisen ammattilaisia

Potilasjärjestöillä on vertaistukitoimintaa sairastuneille ja omaisille