Hei

[appmit]

Isäukko 78v sai tuossa marraskuulla laajan aivoverenvuodon jonka johdosta oikea puoli halvaantui ja puhe meni mutta parin viikon sisällä toipui ihan virkeäksi ja yrittää jo kovasti puhuakin..
Siirrettiin aika pian paikalliseen terveyskeskukseen ja 2viikon kuntoutuksessakin oli mutta sieltä sanoivat että on liian "väsyväinen" ja edistymistä ei oikein tapahtunut..
Nyt sitten terveyskeskuksessa odottelee siirtoa viimeiseen paikkaan eli missä kaikki "kuolevat" ovat eli siellä ei saa sitä vähäisintäkään kuntoutusta mitä edes terveyskeskuksessa...
Eli olisiko tässä nyt itsellä mitään mahdollisuuksia vaatia parempaa ja tehokkaampaa kuntoutusta edes kokeeksi vielä jonkin aikaa kun isä kuitenkin on ihan perusterve ollut ja ihan virkeäkin on mutta tässä nyt vain tuntuu siltä ettei noi "tunti päivässä" kuntoutukset oikein riitä...

[timppa]

Siinä pitää vähän tasapainoilla kuntoutuksen ja jaksamisten kanssa. Eli liikaa, niin se kääntyy itteään vastaan.

Nämä on hankalia.

[appmit]

niin mutta kun meinaavat nyt lopettaa koko kuntoutuksen.. ja aikovat laittaa vain makaamaan johonkin hoivakotiin...
muuten perusterve ihminen ja ikävuosiakin varmaan olisi vielä monta jäljellä niin mielestäni kyllä kannattaisi yrittää kuntoutusta jatkaa

[timppa]

Ei kun niinhän tuossa alussa luki. Sori.

On kuitenkin siinä kunnossa, ettei selviä itse kotona normiaskareista?

[appmit]

joo ei selviä tällähetkellä kotona,on aikalailla petipotilas mutta istumaan kuitenkin pystyy
mutta eihän sitä voi kuntoutuakaan jos ei mitään yritetä tehdä ja voiko lääkäri yksin vain sanoa et kuntoutusta ei enää jatketa...

[nurse]

Hei,
jokaisen sairastuneen kohdalla on arvioitava mahdollinen kuntoutus, eli kuntoutustarpeen arviointi on tehtävä. Käypä hoito -suosituksessa on puolueetonta tietoutta. Tilanteen arviointi olisi hyvä tehdä moniammatillisesti. Puheterapeutin arvio on tärkeä. Usein terveyskeskuksissa puheterapeutit ovat täystyöllistettyjä lasten kanssa, jolloin ikääntyvät afasiapotilaat jäävät toiseksi. Kannattaa kuitenkin "rakentavassa hengessä" neuvotella puheterapeutin konsultaatiosta. Niinkuin tiedämme, puhekyky on niin kovin tärkeä meille kaikille ja ellei puheentuotto enää onnistu, on olemassa erilaisia kommunikaatiota tukevia menetelmiä, joita puheterapeutti ohjaa. Itsensä ilmaiseminen on elämänlaadun a ja o. Myös fysio- ja toimintaterapeuttien arviot ovat tärkeitä yhdessä lääkärin tutkimuksen kanssa. Isäsi ikä ei ole ollenkaan korkea aktiiviseen kuntoutukseen, mutta jos vaurio on ollut hyvin laaja-alainen, on se voinut jättää niin pysyvät vauriot, ettei tehokaskaan kuntoutus palauta toimintakykyä. Oliko tuo 2 vk kuntoutus liian aikaisin, että oli niin toipilas vielä? Osittainen omatoimisuus päivittäisissä toimissa nostaa kummasti itsetuntoa, esim. itsenäinen ruokaileminen. Mutta sekin vaatii ohjaamista ja oikeiden olosuhteiden järjestämistä huomioiden mm. näkökenttäpuutokset. AVH-hoitajana olen sitä mieltä, että jokaisella sairastuneella on oltava mahdollisuus moniammatilliseen kuntoutustarpeen kartoitukseen. Jokaisessa terveyskeskuksessa toimii (pitäisi toimia) kuntoutustyöryhmä, joka tekee mm. laitoskuntoutuspäätökset. Käytännössä taitaa johtava lääkäri tehdä päätökset, mutta omainen voi olla sairastuneen puolesta puhujana rakentavassa hengessä.
Tsemppiä sinulle ja isällsesi voimia toipumiseen!
eve

[appmit]

mielestäni tuo 2viikon kuntoutus oli liian myöhään,3kk tulee nyt täyteen kun vuoto tapahtui ja sen jälkeen ihan parissa viikossa toipui nykyiselleen,lääkäritkin kehuivat hyvää paranemista..
mutta nyt sitten on jäänyt tavallansa samaan tilanteeseen ettei kehitystä ole paljoa tapahtunut,oikea puoli edelleen toimeton,kädellä toki vähän puristaa kun käskee,puhuminen vähän heikkoa mutta kuulee ja näkee ja ymmärtää aikalailla kaikki..
sitä vaan olen tässä miettinyt että jäikö se kuntoutuksen yrittäminen nyt siihen kahteen viikkoon kun ovat sitä siirtämässä laitokseen missä ei ole vähäisintäkään toimintaa..perushoidot vain..
mielestäni olisi hänellä aika hyvät mahdollisuudet toipua edes jollakin lailla mutta eipä sitä makuuttamalla ainakaan mitään tapahdu..